Villeimmät joululaulut

Järjestin Villeimmät joululaulut -konsertin Joensuun konservatoriolla 13.12.2014. Tavoitteenani oli järjestää jouluinen konsertti, missä olisi rento ja mukava tunnelma. Halusin myös kokea, millaista on järjestää laajamittainen konsertti itse. Tein konserttiin kaikki sovitukset sekä sävelsin myös kolme uutta joululaulua. Konsertissa esiintyi kokoamani ja harjoituttamani jouluorkesteri kahden laulusolistin kanssa. Työssäni luon katsauksen prosessiin sovitusten kirjoittamisesta aina konserttiin saakka. Opinnäytetyöni sisältää kirjallisen osion lisäksi DVD-taltioinnin konsertista. Tämä projekti kehitti taitojani sovittajana, säveltäjänä, organisoijana, pedagogina ja kapellimestarina

Esitutkimus: Tietoon perustuva päätöksenteko Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä

- Kasvuvyöhykkeet nähdään Suomessa ja Euroopassa keskeisenä aluerakenteen ohjaamisen viitekehyksenä ja kansallisen kaupunkipolitiikan välineenä. Tässä esitutkimuksessa on selvitetty millaista tietopohjaa käytetään vyöhykkeiden, käytävien ja toiminnallisten alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tutkimuksessa on kartoitettu kasvuvyöhykkeiden kehittämisessä yleisimmin käytettyjä indikaattoreita ja tiedon havainnollistamisen muotoja. Tutkimusaineisto koostuu sekä suomalaisesta että kansainvälisestä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja erilaisista aluekehittämishankkeista tehdyistä havainnoista. Tutkimuksessa läpikäytyjä tarkasteluja varten kehitettiin analyysikehikko, jonka avulla havainnoitiin tarkastelujen mittakaavatasoa ja tunnistettiin keskeisiä tietoaukkoja. Havaintojen perusteella Euroopassa tehdyt tarkastelut kuvaavat pääosin jotain ominaisuutta hallinnollisesti rajautuvilla alueilla. Tarkastelujen pohjalta käy ilmi, ettei vyöhykkeiden toiminnallisuudesta ja eri toimijoiden ja toimintojen välisistä vuorovaikutussuhteista ole riittävästi tietoa. Alueiden välistä vuorovaikutusta ei suomalaisissa eikä kansainvälisissä tarkasteluissa juuri kuvata, ja jos kuvataan, se esitetään hallinnollisten alueiden välillä. Olemassa olevia tietoaukkoja voitaisiin merkittävästi täydentää uusien aineistojen ja menetelmien avulla. Suomessa julkiset tietovarannot ovat maailmanlaajuisesti kattavat ja laadukkaat. Jo olemassa olevia tietoaineistoja voitaisiin hyödyntää enemmän toiminnallisuuden osoittamisessa ja vyöhykkeiden kehittämisessä. Tiedon käytettävyydelle suurimpia haasteita ovat tiedon saatavuuden hajanaisuus sekä toisaalta mittakaavaan ja tilastointiyksiköihin sekä -käytäntöihin liittyvät ongelmat. Tietoaineistojen tehokkaampaa hyödyntämistä voitaisiin edistää avaamalla ne avoimena datana. Uusien aineistojen, kuten sosiaalisen median tai sensoriteknologialla tuotetun datan avulla voitaisiin todentaa vyöhykkeiden toiminnallisuutta uudella, entistä tarkemmalla tavalla. </p

Esitutkimus: Tietoon perustuva päätöksenteko Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä

Kasvuvyöhykkeet nähdään Suomessa ja Euroopassa keskeisenä aluerakenteen ohjaamisen viitekehyksenä ja kansallisen kaupunkipolitiikan välineenä. Tässä esitutkimuksessa on selvitetty millaista tietopohjaa käytetään vyöhykkeiden, käytävien ja toiminnallisten alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tutkimuksessa on kartoitettu kasvuvyöhykkeiden kehittämisessä yleisimmin käytettyjä indikaattoreita ja tiedon havainnollistamisen muotoja. Tutkimusaineisto koostuu sekä suomalaisesta että kansainvälisestä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja erilaisista aluekehittämishankkeista tehdyistä havainnoista. Tutkimuksessa läpikäytyjä tarkasteluja varten kehitettiin analyysikehikko, jonka avulla havainnoitiin tarkastelujen mittakaavatasoa ja tunnistettiin keskeisiä tietoaukkoja. Havaintojen perusteella Euroopassa tehdyt tarkastelut kuvaavat pääosin jotain ominaisuutta hallinnollisesti rajautuvilla alueilla. Tarkastelujen pohjalta käy ilmi, ettei vyöhykkeiden toiminnallisuudesta ja eri toimijoiden ja toimintojen välisistä vuorovaikutussuhteista ole riittävästi tietoa. Alueiden välistä vuorovaikutusta ei suomalaisissa eikä kansainvälisissä tarkasteluissa juuri kuvata, ja jos kuvataan, se esitetään hallinnollisten alueiden välillä. Olemassa olevia tietoaukkoja voitaisiin merkittävästi täydentää uusien aineistojen ja menetelmien avulla. Suomessa julkiset tietovarannot ovat maailmanlaajuisesti kattavat ja laadukkaat. Jo olemassa olevia tietoaineistoja voitaisiin hyödyntää enemmän toiminnallisuuden osoittamisessa ja vyöhykkeiden kehittämisessä. Tiedon käytettävyydelle suurimpia haasteita ovat tiedon saatavuuden hajanaisuus sekä toisaalta mittakaavaan ja tilastointiyksiköihin sekä -käytäntöihin liittyvät ongelmat. Tietoaineistojen tehokkaampaa hyödyntämistä voitaisiin edistää avaamalla ne avoimena datana. Uusien aineistojen, kuten sosiaalisen median tai sensoriteknologialla tuotetun datan avulla voitaisiin todentaa vyöhykkeiden toiminnallisuutta uudella, entistä tarkemmalla tavalla.siirretty Doriast

Physical activity and ability to meet different work requirements among adult working men with or without current depressive symptoms

Purpose To examine the relationship between leisure-time physical activity (LTPA) and ability to meet different work requirements among adult working men with or without current depressive symptoms. Methods We measured LTPA with the long version of the International Physical Activity Questionnaire (IPAQ). The Work Ability Index (WAI) and Beck Depression Inventory (BDI) were used to assess the work ability and depression of 921 Finnish employed male volunteers. Participants were divided into three groups according to the WAI for their work requirements: mental (MENT), physical (PHYS), and an equal amount of mental and physical work (BTH). Results When adjusted for age, BMI and employment years, there was a significant difference in weekly LTPA between WAI groups {p = 0.003, [F (2902) = 5.58]}, but not for depression. It appeared that participants with depressive symptoms scored lower WAI in each group regardless of LTPA. In addition, a linear relationship was found between higher LTPA and WAI in nondepressed workers in the PHYS [p = 0.011, beta = 0.10 (95% CI 0.03-0.18)] and BTH [p = 0.027, beta = 0.19 (95% CI 0.03-0.34)] groups. Among workers with depressive symptoms, similar linearity was found in BTH [p = 0.003, beta = 0.20 (95% CI 0.03-0.55)]. In group-wise comparison, work requirements {p = 0.001, [F (2902) = 11.2]} and depressive symptoms {p <0.001, [F (1902) = 177.0]} related with lower WAI. Conclusion Depressive symptoms were associated with lower work ability regardless of the job description. Therefore, higher levels of weekly LTPA was linked with better work ability among nondepressed working men. Workers with depressive symptoms in jobs that require extensive mental or physical work might need more than exercise to improve work ability.Peer reviewe

AI Model for Prostate Biopsies Predicts Cancer Survival

An artificial intelligence (AI) algorithm for prostate cancer detection and grading was developed for clinical diagnostics on biopsies. The study cohort included 4221 scanned slides from 872 biopsy sessions at the HUS Helsinki University Hospital during 2016–2017 and a subcohort of 126 patients treated by robot-assisted radical prostatectomy (RALP) during 2016–2019. In the validation cohort (n = 391), the model detected cancer with a sensitivity of 98% and specificity of 98% (weighted kappa 0.96 compared with the pathologist’s diagnosis). Algorithm-based detection of the grade area recapitulated the pathologist’s grade group. The area of AI-detected cancer was associated with extra-prostatic extension (G5 OR: 48.52; 95% CI 1.11–8.33), seminal vesicle invasion (cribriform G4 OR: 2.46; 95% CI 0.15–1.7; G5 OR: 5.58; 95% CI 0.45–3.42), and lymph node involvement (cribriform G4 OR: 2.66; 95% CI 0.2–1.8; G5 OR: 4.09; 95% CI 0.22–3). Algorithm-detected grade group 3–5 prostate cancer depicted increased risk for biochemical recurrence compared with grade groups 1–2 (HR: 5.91; 95% CI 1.96–17.83). This study showed that a deep learning model not only can find and grade prostate cancer on biopsies comparably with pathologists but also can predict adverse staging and probability for recurrence after surgical treatment

AI Model for Prostate Biopsies Predicts Cancer Survival

An artificial intelligence (AI) algorithm for prostate cancer detection and grading was developed for clinical diagnostics on biopsies. The study cohort included 4221 scanned slides from 872 biopsy sessions at the HUS Helsinki University Hospital during 2016–2017 and a subcohort of 126 patients treated by robot-assisted radical prostatectomy (RALP) during 2016–2019. In the validation cohort (n = 391), the model detected cancer with a sensitivity of 98% and specificity of 98% (weighted kappa 0.96 compared with the pathologist’s diagnosis). Algorithm-based detection of the grade area recapitulated the pathologist’s grade group. The area of AI-detected cancer was associated with extra-prostatic extension (G5 OR: 48.52; 95% CI 1.11–8.33), seminal vesicle invasion (cribriform G4 OR: 2.46; 95% CI 0.15–1.7; G5 OR: 5.58; 95% CI 0.45–3.42), and lymph node involvement (cribriform G4 OR: 2.66; 95% CI 0.2–1.8; G5 OR: 4.09; 95% CI 0.22–3). Algorithm-detected grade group 3–5 prostate cancer depicted increased risk for biochemical recurrence compared with grade groups 1–2 (HR: 5.91; 95% CI 1.96–17.83). This study showed that a deep learning model not only can find and grade prostate cancer on biopsies comparably with pathologists but also can predict adverse staging and probability for recurrence after surgical treatment

Digimuutoksessa onnistumisen eväät

Tämä dokumentti esittää Digimuutos-hankkeen tulokset, painottuen suosituksiin ja kokeilun esittelyyn. Hankkeen tavoitteena oli selvittää digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen ja tarvittaviin osaamisiin. Dokumentin alussa esitetään lyhyesti aiemmin julkaistun kirjallisuuskatsauksen tulokset. Dokumentissa esitellään suosituksia neljään aihealueeseen: 1) Suomen vahvuudet ja tavoitetila, 2) Yritysten toiminnan edistäminen, 3) Tasa-arvosta huolehtiminen ja 4) Teknologian ja ihmisen yhteistyö. Laajasti esillä olleiden digitalisaation tuomien uhkakuvien toteutuminen voidaan torjua tehokkaimmin pyrkimällä edelläkävijäksi digitalisaation tehokkaassa ja innovatiivisessa hyödyntämisessä sekä tekemällä tarvittavia uudistuksia yhteiskunnan kaikilla tasoilla huomioiden käynnissä oleva suuri muutos. Suuri osa dokumenttia keskittyy Digimuutos-hankkeessa tehdyn kokeilun toteutuksen ja tulosten esittelyyn. Tehdyllä kokeilulla oli kolmen tasoisia tavoitteita: Ensinnäkin haluttiin saada selville se, auttaako työnhakuun liittyvien tiedollisten valmiuksien parantaminen työllistymistä. Toiseksi haluttiin selvittää kevyesti, onko digitalisaatioon liittyvillä valmiuksilla jokin yhteys työllistymiseen. Kolmanneksi tutkittiin sitä, millaisia haasteita ja ongelmia kevyestä valtionhallinnon parissa tehtävästä kokeiluasetelmasta syntyy ja kuinka ongelmat saadaan ratkaistua. Hankkeen kokeilu osoitti, että työnhaun tiedollisten valmiuksien lisääminen ei lisännyt työllistymistä. Toinen keskeinen anti Digimuutos-kokeilussa oli oppia siitä, millä tavalla ylipäätään hallinnon kokeiluja kannattaa tehdä. Digimuutos-kokeilu osoitti, että kokeiluasetelmaa toistamalla on mahdollista tehdä varsin kustannustehokkaasti testejä muualla käyttöön otettujen toimintamallien tai kokeilujen hyödyist

Haitallisten orgaanisten yhdisteiden esiintyminen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja kaatopaikoilla

Kemikaalien riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa markkinoilla olevista tuhansista kemikaaleista ennakolta sellaiset aineet, jotka voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä, sekä varmistaa, että niiden käyttö on riskitöntä. Haitallisten aineiden riskinhallinnan ongelmana ovat puutteelliset tiedot aineiden ominaisuuksista, käytöstä, päästöistä sekä esiintymisestä ympäristössä. Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman yhtenä tavoitteena on parantaa tätä tietopohjaa. Kartoituksella saatiin tietoa yhdyskuntajäteveden ja -lietteen sekä kaatopaikkojen suotoveden sisältämistä kemikaaleista. Kartoitus painottui POP-yhdisteisiin ja vaarallisten aineiden asetuksen mukaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin. Useita tutkittuja aineita päätyy vesiympäristöön puhdistetun yhdyskuntajäteveden kautta, mutta vielä useampia aineita kaatopaikkojen suotoveden kautta. Lisäksi monia aineita löytyy puhdistamolietteestä. Johtopäätösten tekemistä vaikeuttaa suomalaisen mitatun pitoisuustiedon vähäisyys ja huono vertailukelpoisuus johtuen mm. erilaisista analyysimenetelmistä ja määritysrajoista, mitatuista isomeereistä tai siitä, että tulokset on raportoitu liian yleisellä tasolla. Vaarallisten aineiden riskinhallinnassa pyritään pintaveden ympäristönlaatunormien alittumisen lisäksi siihen, että niiden päästöt ympäristöön loppuvat ja niitä ei löydetä ympäristöstä. Vastaavasti haitallisten aineiden riskinhallinnassa tavoitteena on pintaveden ympäristönlaatunormien alittumisen lisäksi se, että niiden päästöt vesiympäristöön vähentyvät. Tämä selvitys on edistänyt kansallisen kemikaaliohjelman altistumiseen liittyviä toimenpiteitä. Seuraava vaihe toimenpiteiden toteuttamisessa on päästömäärien arviointi koko Suomen tasolla yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta ja kaatopaikoilta

New national and regional biological records for Finland 11. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 10

Ten species of mosses (Bryophyta: Entosthodon obtusus, Entosthodon ulvinenii, Eurhynchiastrum diversifolium, Hedwigia emodica, Hedwigia mollis, Hygrohypnum styriacum, Plagiothecium rossicum, Polytrichum perigoniale, Tortella alpicola and Ulota intermedia) are presented as new for Finland. Cephalozia lacinulata, previously considered to be regionally extinct from Finland, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 67 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 6 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens